Eilinen kokous: Me olemme Iran
Nasrin Alavin "Me olemme Iran" miellytti kovasti minua, Hanna-Maria ja Peteriä. Aikamoinen tynkäkokous, kun muita ei tällä kertaa ollut paikalla. Löytyipä siitä jutun juurtakin esimerkiksi naisten asema, Persian historia ja poliittiset järjestelmät mietityttivät. Kiitos Katja vinkistä, oli mainio lukukokemus.

2 kommenttia:
31. heinäkuuta 2007 klo 15.16 ,
_ kirjoitti...
Joo, harmittaa, että jäi väliin. Mun on ehkä turha yrittää kuvitella, että pääsisin arki-iltaisin mihinkään.
1. elokuuta 2007 klo 20.04 ,
Sannamari kirjoitti...
Harmi, kun en päässyt minäkään. Mun mielestä kirja oli kiinnostava. Luin sitä "objektiivisena" kuvauksena yrittäen samalla koko ajan muistaa, ettei sekään kirja objektiivinen ollut.
Täältä käsin on helppo ihannoida esimerkiksi niiden naisten rohkeutta, jotka silti menevät kadulle punatuin huulin.
On helppo kokea empatiaa ja samanmielisyyttä niitä kohtaan, jotka seinien sisällä ja netissä rohkenevat ilmaista kielteisen mielipiteensä maan hallituksesta.
Mutta jos minä olisin iranilainen, millä puolella olisin? Olisinko niiden hallitusmielisten fundamentalistien riveissä vai blogi-aktivisti? Vai yksi maan hiljaisista? En tiedä.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu